Blogi laahaa ainakin minun osalta vielä aika paljon jäljessä, eli tässä päivittelen vielä ensimmäisten viikkojen kuulumisia.
Kulttuurishokin ensimmäisenä oireena iskee silmille amerikkalaisen kulttuurin raadollisuus: kaikki matalapalkkaiset tai vähänkään raskaammat ruumiilliset työt teetetään maahanmuuttajilla. Ensimmäisen "syntyperäisen" amerikkalaisen työntekijän taisimme tavata vasta yliopistossa. Lentokenttätyöntekijät, kaupan kassat, bussinkuljettajat ynnä muut ovat kaikki ulkomaalaistaustaisia. Rajuin esimerkki on työ, johon ainakaan Suomessa en ole törmännyt ollenkaan: ilmeisesti lähinnä kodittomia värvätään heiluttelemaan mainoskylttejä teiden varsilla.
Toinen silmiinpistävä seikka on ympäristön silmitön kohtelu: kierrätyksestä tai jätteiden lajittelusta täällä ei ole ikinä kuultukaan. Ravintoloissa kaikki astiat ovat kertakäyttöisiä eli pizzerian roskis tyhjennetään monta kertaa päivässä. Vesijohtovettä ei uskalla juoda, juomavesi ostetaan kaupasta tislattuna ja puhdistettuna. Ja muovipullot tietenkin heitetään roskiin kun palautusjärjestelmää ei ole. Kun sitten vielä jokainen perheenäiti tekee lähikaupan ruokaostosreissun katumaasturilla, alkaa eurooppalaista pikkuhiljaa iljettää. Ja näitä katumaastureita kun on jokaisella opiskelijalla, ei tarvitse kauaa ihmetellä miten maan velkataakka on saatu aikaan. Hieman ihmetyttää, eivätkö amerikkalaiset muka todella itse huomaa miten kestämättömällä pohjalla heidän elämäntapansa on niin ekologisesti kuin taloudellisesti. Vaikka eipä meillä Euroopassakaan taida olla paljon kehumisen aihetta.
Koulu alkoi orientaatiopäivällä joka muistuttaa aika paljon suomalaista yliopisto-orientaatiota: paljon tylsiä puheita, tervetulotoivotuksia ja henkilökunnan esittelyjä. Porukkaa oli monipuolisesti joka maailman kolkasta, yhteensä vaihto-opiskelijoita/kv.opiskelijoita on Fullertonissa ilmeisesti neljästä viiteen sataan.
Luennot alkoivat seuraavalla viikolla. Itselläni ohjelmaan kuuluu toistaiseski kuusi kurssia markkinointia ja Intermediate Soccer jonka otin sanamukaisesti ns. huvin ja urheilun vuoksi. Markkinoinnin kursseista pitäisi pudottaa kaksi pois, jotta homma ei mene ihan opiskeluksi. Toistaiseksi kuitenkin päivät ovat melko täynnä luentoja, joista ikävimpinä ylläreinä ovat iltaluennot, joita ainakaan Suomessa en ole liiemmin nähnyt: luento klo 19.00-21.45 imee mehut tehokkaammastakin superopiskelijasta.
Luennot poikkeavat jonkun verran suomalaisista vastineistaan: tunnelma on rento, niin opiskelijat kuin opettajat istuvat lippikset päässä ja jotkut professorit tuntuvat keskittyvän enimmäkseen stand-up-komiikkaan. Ensimmäiset luennot käytetään itsensä esittelemiseen ja muihin opiskelijoihin tutustumiseen. Jenkeistä huokuu esiintymisrutiini ja suomalaisille tuttu takarivissä piileskely on täällä tuntematonta. Opettajat ottavat yleisönsä eikä kuivia paasaajia juuri löydy ainakaan amerikkalaisista luennoitsijoista. Opiskelijat esiintyvät luentosalissa rennosti ja itsevarmasti, pieni arastelu tuntuu vaivaavan ainoastaan vaihtareita. Pääosin amerikkalaiset ottavat ulkomaalaiset hyvin vastaan, koulussa muut opiskelijat ovat kiinnostuneita Suomesta ja juttelevat mukavia niinkuin vanhat tutut.
Toinen viikko jenkeissä käynnistyi osaltani mukavissa merkeissä. Sain vihdoin asunnon, ja pääsin muuttamaan pois saksalaisten vaihtareiden sohvalta jossa olin viettänyt ensimmäisen viikon. Asunto löytyi Homestead Apartments-kompleksista, jossa vaihtareita on paljon ja jossa olin siis myös ensimmäisen viikon viettänyt. Kämppäkavereiksi osui ruotsalainen(!) Robin ja saksalainen Tim. Ekat pari päivää ovat kuluneet mukavasti pienen Suomi-Ruotsi-maaottelun hengessä, saa nähdä kuinka pitkälle svenssonin huumori riittää. Kun molemmat vielä olemme innokkaita pokerinpelaajia, on luvassa varmasti eeppisiä taistoja (ja paljon menetettyjä dollareita). Kämppä on mukavan tilava, kaksi makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta takaavat sen että jokaisen silmänympärysvoiteille ja manikyyriseteille riittää tilaa. Kuuluupa Homestead-kompleksiin neljä uima-allasta ja poreallasta ja kuntosalikin, joten ehkä täällä jotenkuten viihtyy neljä kuukautta :)
Torstaina olimme grillaamassa muutaman muun vaihtarin kanssa, ja lopulta paikalle kertyikin porukkaa vähän joka puolelta. Ranskalaisten ja saksalaisten kanssa olen ollut tekemisissä jonkun verran, ja torstaina tutustuimme pariin jenkkiinkin jotka toivottivat meidät tervetulleeksi. Parin lukukauden takaiset LUT-vaihtarit ovat "opettaneet suomea" paikallisille, joiden sanavarasto tosin rajoittuu lähinnä alkoholijuomien nimiin ja alapäähuumoriin. "Fishu" on tullut jenkkiopiskelijoille tutuksi, eli erinomaisesti ovat lappeenrantalaisvaihtarit toimineet suomalaisen kulttuurin lähettiläinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti