lauantai 10. syyskuuta 2011

Welcome to America!

Blogin aloittaminen on omalta osaltani viivästynyt aika pitkälle. Laiskuuden ohella suurin syy lienee se, että ensimmäisen viikon Yhdysvalloissa vietin kodittomana joten blogin kirjoittaminen ei ollut ensimmäisenä prioriteettilistalla :)

Kirjoittelen nyt ensimmäisten päivien/viikkojen tapahtumista hieman jälkijunassa, hiljalleen yritetään saada blogia ajan tasalle.

Lennot sujuivat ilman suurempia ongelmia. Ahtaat korvakäytävät tosin rajoittavat matkustusnautintoa omalla kohdallani, nousun aikana korviin kohdistuva paine tuntuu repivän tärykalvot palasiksi.  Air Francen elokuvavalikoiman ansiosta matka meni jotenkuten joutuisasti, purjopiirakka ja etikka-kuskus eivät tosin miellyttäneet tätä kulinaristia. Islannin rannikkoa koristava jäätikkö oli sen verran komea näky että siitä oli pakko napsaista pari kuvaa matkamuistoksi. Onneksi kamera oli sattunut käsimatkatavaroihin.




Los Angelesin lentokentällä astuin ensimmäistä kertaa elämässäni Euroopan ulkopuolelle. Jono oli siedettävä, ja matkatavaratkin löytyivät helposti. Elämäänsä kyllästyneen näköinen virkailija sen sijaan ilmeisesti nautti asemastaan portinvartijana, ja leima paperiin tuli vasta kun herra oli saanut tarpeekseen tyhmän suomalaisen ivaamisesta. Huusipa kaveri jossain välissä jopa että "Keep your hands when I can see them". Vaikka verenpaine alkoi nousta molemmilla osapuolilla, katsoin parhaaksi olla aloittamatta tappelua aseistetun virkamiehen kanssa oltuani mantereella pari minuuttia, ja nöyränä poikana pääsin lopulta jatkamaan matkaa.



Lentoasemalta ulos astuessani huomasin, että Los Angeleshan taitaa olla jopa hieman Kotkaa isompi kaupunki. Yövyimme lentokentän lähellä olevassa motellissa, ja aamulla pääsimme nauttimaan perinteistä amerikkalaista aamiaista jonka ravintoarvo oli hieman kyseenalainen: donitseja, muffinseja, pipareita, ja olipa mukaan eksynyt pari palaa ihan oikeaa leipääkin, tosin sekin vehnää. Ei ole ihme että jenkit eivät ole ihan maailman tervein kansa.
(Myöhemmin sain kuulla että motelli jossa olimme yöpyneet sijaitsee alueella jossa rahojaan huolettomasti heilutteleva matkaaja pääsee niistä helposti eroon. Ilmeisesti ihan jengiväkivallan pääkallonpaikalla ei oltu, mutta kuitenkin seudulla jossa ulkona liikkuessaan kannattaa pitää varansa. Jos olisimme ekana yönä tienneet tämän, olisi uni voinut jäädä vieläkin vähemmälle.)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti